Yltiöpositiivinen postaus

Ysikasi ja kasi. Vaa'an sulosoinnut tänään aamulla. 98,8kg. Vaikea uskoa.

Kun tapasin mieheni kanssa neljä ja puoli vuotta sitten, tiedän painaneeni yli sata kiloa. Vähän alle 110 sanoisin, 104-108kg. Olen siitä jo reippaasti hoikempi. Kävin eilen Tokmannilla, joka myi monen sorttista toppavaatetta. Kuudellakympillä sai takin ja housut. Sovitin XL-kokoista takkia nopeasti siinä käytävällä ja se meni ilman minkäänlaisia ponnisteluja kiinni. Ei ähkimistä, vatsan sisäänvetoa, ei mitään vippaskonteja ja kikkoja. Ei sitä tyhjää tilaa paidan ja takin väliin jäänyt, mutta päälläni oli sovittaessa ohut pitkähihainen ja villaneulepaita. Ei sitä tilaa enempää tarvitakaan.

Housuja en tosiaan sovittanut, eli niiden sopivuudesta ei ole minkäänlaista käsitystä. Talvitakki minun on kuitenkin hankittava, sillä viime talvinen on auttamattoman roikkuva ja suuri. Onhan minussa eroa viime talveen, vaikka ja kuinka paljon. Mutta että XL, ihan tavallisesta kaupasta. Olen onnellisen hämmentynyt. 48 Lindexin farkut ovat loistavat päällä, eivät purista mistään. Perseestä jopa hieman roikkuvat. Tilasin nyt Ellokselta vaatteita, sekä koossa 48 että koossa 46. Neljäkutosiin en vielä usko hyppääväni, mutta haluan kokeilla, paljonko matkaa vielä on.

Viime joulukuussa, tarkemmin joulukuun 10. päivä, olen ottanut itsestäni pari kuvaa peilin kautta. Tänä vuonna aion ottaa samanlaiset kuvat. Otan kuvat varmaankin jo 9.12, sillä silloin olen muutenkin vähän pynttäytynyt pikkujouluihin ;) Tässä muutaman Facebookissa viettämäni ajan kuluessa kaksi kaveria on postannut sinne itsestään ennen ja jälkeen kuvat ison painonpudotuksen jälkeen. Jotenkin olen aina vähän vierastanut tällaista oman itsensä alleviivaamista, mutta hitto vie! Onhan siinä alleviivaamista! Olen tehnyt niin suuren duunin, että mitä sitä piilottelemaan. Toinen näistä kuvia laittaneista on miehen kaveri, joka postasi kuvan elokuussa. Kaveri on laihtunut parikymmentä kiloa ja sen kyllä huomaa!

Tällä hetkellä olen itseeni niin tyytyväinen, että korvista tulee. Alan pikkuhiljaa tajuta, että mä olen ihan itse tehnyt tän homman. Minä eikä kukaan muu. 10/2010 annettu mahdoton laihdutuskäsky, vähän yli kolmekymmentä kiloa, alkaa olla tehty. Minä tein sen. Olen nyt laihtunut 29kg ja voin tehdä aivan erilaisia asioita. Tämä vaan on ihan käsittämättömän ihanaa.

Tunnustusta

Sain Tiitulalta tunnustuksen, kiitos siitä :) Olen saanut tunnustuksia aiemminkin, mutta en ole niihin oikeastaan koskaan tarttunut. Vaikka tuollaiset ovat tavallaan kivoja, niin olen aika laiska tällaisia postaamaan... Tunnustuksen mukana tulee tehtäviä, niinkuin yleensäkin. Tällä kertaa luvassa on seuraavanlaista:

Vastaanottajan tulee:

• kiittää tunnustuksen antajaa
• antaa tunnustus eteenpäin 8 blogille
• ilmoittaa tunnustuksen saajille asiasta
• sekä kertoa 8 satunnaista asiaa itsestään
  

Sitten niihin satunnaisiin totuuksiin.

1. Autoni on aina sekainen, ihmiset kummastelevat jos siellä ei ole roskia lattialla ja tavaraa takapenkillä.
2. Minulla on aivan oma väri tukassa. Värjätty osa leikattiin viime keväänä vuosikausien värjäämisen jälkeen.
3. Olen kova juomaan kahvia ja olen nyt opetellut nauttimaan siitä mustana. Teen olen aina juonut ilman lisukkeita.
4. Minulla on yliliikkuvat nivelet ja saan painettua korvani helposti olkapäähän.
5. Olen ammatiltani hoitaja, joten pystyn keskustelemaan ruokapöydässä mistä tahansa menettämättä ruokahaluani.
6. Olin juuri elämäni ensimmäisillä Partylite-kutsuilla. Tilasin hienon lyhdyn.
7. Minulla oli gerbiilejä, mutta kissa söi ne. Kahdesti.
8. Miehelläni on lievä Asperger.

Tunnustuksen annan päivieni piristäjille ja surkuni virtuaalisille lohduttajille, olkaa hyvät Junna, Panda, Anreea, Salla, nanna, LIAMK, Toiveissa sekä Tiitu.

Tuli sitä tai tätä...

...älä vetämättä jätä! Ehkä paras vessakirjoitus milloinkaan.

Paino on noin 103,5kg. En edes muista, milloin se olisi viimeksi ollut noin vähän. Kolme viikkoa sitten painoa oli 110,1kg Xtravaganzan ryhmän vaa'an mukaan. Hyvin se on siis alas tullut, aktiivisesta sabotoinnistani huolimatta. En nimittäin ole ollut pusseilla yli viikkoon, vaan olen luistellut uudelleen aloittamisesta milloin milläkin tekosyyllä.

Tänään mä sen tajusin. En halua aloittaa taas pusseja, koska silloin laihdun. Kun olen laihtunut, saan soittaa lapsettomuuspolille. Ja se pelottaa aivan törkeän paljon. Lihavana on leppoisaa, eikä voi lapsettomuudellekaan mitään, kun sitä nyt vain sattuu olemaan niin lihava. Läski, mikä upea suojakilpi maailmaa vastaan. Toinen, paljon pienempi tekijä saabotaasissani on se, että nuo pussit on oikeasti pahoja. Hyvin pahanmakuisia. Suklaatoffee on ok, mutta oikeasti kamalaa sekin. Ei ole Nutrilett:n suklaan voittanutta ja luulenkin palaavani takaisin sen käyttäjäksi.

Xtravaganza on muuten yllättänyt minut positiivisesti. ensi kerraksi (torstaiksi) teemme kollaasin tavoitteestamme. Kollaasini on vielä kesken, mutta pidän siitä, mitä siitä on tulossa. Ehkä kuvaan sen tänne blogiinkin. Saattaa olla, että en ole tänne vielä kertonut sitä lopullista tavoitetta. Ryhmänvetäjä oli sitä mieltä, että tavoitteen piutää olla kirkkaana mielessä ja mietittynä. Minun lopputavoitteeni on olla joskus kaikilla mittareilla normaalipainoinen, 65kg painava nainen.

Ekstraa ekstraa!

Kas vain, molemmat blogini hiljenivät kuukaudeksi kuin taikaiskusta. Töissä on tällä erää kaikenlaista, eika kotoamme löytynyt vesivahinko ainakaan helpottanut stressiä. Remontti alkoi juuri, joten täällä sitä sitten bloggaillaan rempan keskellä. Huomenna viedään wc:n pönttö, joten kai se on pian mentävä nurkalle riukua virittämään... ;D

Paino on samoissa kuin se nyt on pyörinytkin, 108.5-110kg näyttää vaaka kulloisistakin nesteistä riippuen. Huomenna saatte virallisen punnitustuloksen, jonka voimin taas lähdetään eteenpäin. Olen koko kesän ja syksyn aluan kaipaillut ryhmää, sen tuomaa positiivista painetta ja tukea. Olen yhäti edelleen sitä mieltä, että sairaalan ENE-ryhmä loppui aivan liian hätäiseen. Toisaalta ymmärrän sen, mutta silti kaipaan sitä.

Ryhmän kaipuusta (ja toki muustakin) johtuen olenkin nyt mennyt vuodeksi naimisiin. Oikeastaan kahdenkin kaverin kanssa, sillä nämä tulevat niinkuin pakettina. Laihdutuksen siamilaiset kaksoset. Aviopuolisoni on kuntokeskukseni ja sen yhteydessä oleva Xtravaganza-klubi. En nyt suuremmin nyt lähde tuolta sivuilta kopioimaan mitään tähän, napatkaa sivulta lisää tietoa ja kysykää jos jotain mieleenne juolahtaa.

Lyhyesti kuitenkin: Olen naimisissa Xtravaganza-ryhmääni vuoden ajan. Ensimmäiset neljä tapaamiskertaa ovat joka viikko ja sen jälkeen tapaamiset muuttuvat olemaan kerran kahdessa viikossa. Tällainen joka toineen viikko tapahtuva tapaaminen onkin sitten koko vuoden. Minun suunnitelmani on olla tutulla ened:llä (tuolla käyttävät termiä täysvauhti) seuraavat 10 viikkoa tai ainakin niin kauan, että vähintän se lääkärin vaatima 15kg on karistettu. 10 viikkoa tarkoittaisi, että ene päättyisi 11.12. Tuntuu tosi pitkältä ajalta, mutta ajatellaan viikko kerrallaan niin kuin keväälläkin.

Xtravaganza tuntuisi paneutuvan melkolailla myös tuohon laihduttamisen henkiseen puoleen, joka onkin tosi tärkeää. Tuolla puhuvat henkisestä valmennuksesta. En voi mitään sille, että se on mielestäni ehkä maailman typerin nimi asialle :)) Huomenna minulla on tapaaminen terveyskonsultin (suomeksi siis ryhmää vetävän henkilön) kanssa, ja torstai-iltana on ensimmäinen ryhmä.

Pari lukijaa oli tauon aikana karissut, mutta mitäs teille jäljellä oleville kuuluu? :) Nyt saisi myös ehdotella mukavia arpajaispalkintoja, sellaiset ovat tässä ennen vuoden loppua vielä tulossa (eli heti keksin palkinnon ja hankin sen...).

Go fat go!

Paitsi, että otsikko toimii oivana iskulauseena, se on myös Fitfarmin (eli Jutta Gustafsbergin firman) painonpudotushaaste. Olen katsellut haastetta aiemminkin, mutta sen tiukkuus ja lihapainotteisuus on karkottanut minut pois sen parista. Uusi haaste alkoi tänään ja ajattelin nyt antaa sille mahdollisuuden. Ei kaksiselta vaikuta, mutta ehkä tästä jotain voisi jäädä käteen.

EDIT: Tässä vielä linkki Fitfarmin sivuille: http://www.fitfarm.fi/ .

Karppaus?

Kävin eilen lapsettomuuslääkärillä, joka käski laihtua 12-15kg ennen kuin mitään aletaan tekemään. Lisäksi sain kuulla, jotta minulla on PCOta. Siihen on nyt moni vinkannut karppauksen auttavan ja samaa luin netistäkin.

Karppavat lukijat, apua! Millainen karppi vaadittaisi ja kertokaa nyt vaan kaikki mitä sanottavaa on. Lueskelen karppaus.infoa joo, mutta olen aivan kateissa. Miten tommoseen muka pystyis?

Pistättääkö?

Meinasi kalsarit kastua, kun luin uusimman Kg-lehden kolumnia. Koska onneton vitsi tosielämästä liittyy laihdutukseen, mutta varsinainen vitsi tulee lapsettomuushoidoista, postaan tämän molempiin blogeihin.

Kolumnissa "Nina Sarell suunnittelee lomakiloille äkkilähtöä retrodieettien voimalla". Kolumni on kirjoitettu pilke silmäkulmassa, niinkuin tuon tyyppiset jutut yleensäkin. Henkilökohtainen hygienia oli uhattuna kolumnin loppupuolella.

PISSADIEETTI. Oikeastaan kyseessä ei ole pelkkä dieetti. Ystävät, tässä meillä on Kokonaisvaltainen Painonpudotusohjelma. Kevin Trudeau esittelee vuonna 2007 ilmestyneessä kirjassaan, jonka alkuperä on 1950-luvulla. Sen oleellinen osa on laihduttava rokote, joka on kehitelty raskaana olevien naisten virtsasta. Ohjelmaan kuuluu 500kcal dieetti, mutta sen tarkoitus on tietenkin vain tehostaa hiivatin kalliin rokotteen vaikutusta. Ja hei, mies: jos rokotuksen jälkeen pissaat raskaustestiliuskaan ja tulos näyttää että olisit pieniin päin, ei kannata vielä soittaa Tieteen Kuvalehteä paikalle. Kyseessä on normaali sivuoire.

Jotta vitsi aivan lopullisesti aukenisi, seuraavassa lainaus Pregnylin tuoteselosteesta. Olenkin kummastellut tuota kohtaa tuoteselosteessa, mutta pissadieetti kertoi kaiken.

Pregnyliä ei tule käyttää painon alentamiseen. Koriongonadotropiinilla (hCG) ei ole vaikutusta rasvametaboliaan, rasvan jakautumiseen tai ruokahaluun.

Buahhahhah ihmiset.

P.S. Pregnyl on sitäpaitsi halvempaa kuin saippua.