Täällä taas. En palannut ihan pariin päivään, jos joku ei huomannut. Hautajaiset ovat ohi. Vaikeaa ja helpottavaa samaan aikaan. Onnistuin lopulta tunnesyöpöttelemään itseni 111kg:n painoon. Yli seuraavan kymmenluvun, jota ei enää pitänyt ylittää. Sellaista elämä kai on. Mutta ei ole HeiaHeia:n käyrä lainkaan niin kaunis enää ;)
Kolmen ja puolen viikon päästä pääsemme lapsettomuuspolille. Jo jännittää. Saa nähdä mitä se on lähempänä. eniten pelkään, että käskevät kotiin laihduttamaan. "Ja ensi syksynä sitten takaisin, jos vielä tarvis on". Kaikki asiasta tietävät ovat koittaneet rauhoitella, että tuskin niin tekevät, mutta... Se olisi painajaiseni. Clomeja on taas syöty, Pregnyl pistetään maanantaina. Hieman huonosti osuu tämä, sillä lähden maanantaina reissuun ystäväni kanssa. Lapsenteko tapahtuu siis lauantaina ja sunnuntaina. Ärsyttävää ja rasittavaa tämä kalenteriseksi.
Sellaista täällä. Kuntosalille ajattelin huomenna/sunnuntaina painella, jos enää muistan missä se on ;) Juoksutreenistä on ollut taukoa ja sen kyllä huomaa. Ajattelin kokeilla varovaisesti kuntoa juoksumatolla tuon 30 asteen ulkoilman sijaan :)
Minulle kuuluu siis ihan hyvää, mitä nyt turposin viisi kiloa. Mitäs teille lukijoille on tapahtunut alakuloni aikana? Olette ainakin lisääntyneet, jo 35!!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
jee, ihanaa että olet back :)!
VastaaPoistatsemppiä, ei se haittaa jos vähän repsahtaa - asianhan voi aina korjata :)!
Ihanaa, kun olet täällä taas ja että sinulle kuuluu hyvää sanojesi mukaan. Tuollainen yhtäkkinen viiden kilon turpoaminen kyllä poistuu pian elimistöstäsi, usko vaan. Onnistunutta juoksumattotreeniä ja mukavaa ensi viikon reissua!
VastaaPoistaLämmin osanotto pappasi poismenon johdosta ja voimia suruun.
Tervetuloa takaisin, ihanaa kun olet täällä taas! :)
VastaaPoistaToivon teille plussaa sinne tikkuun, ei painoon. ;) Ja täältä myös lämpimät osanotot. *iso voimahali*
Osanotto pappasi poismenon johdosta.
VastaaPoistaToivottavasti tsemppihenki taas nousee! Itse luin juuri blogistasi niitä tekstejä joissa paino putosi suhisten ja aloitit juoksemisen. Ihan mahatavn kannustavaa! Ehkäpä itsekin voimaannut jos palaat noihin huippuhetkiin?
Käy lunastamassa itsellesi tunnustus blogistani: http://kadonnutta-vyotaroa-metsastamassa.blogspot.com/2011/07/blogini-ensimmainen-tunnustus.html
VastaaPoista