sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Edellinen laihdutus Painonvartijoissa

Tuo nimi on minusta kamala, Painonvartijat. Vartioimme kohonnutta painoasi, hah hah haa. Englanninkielinen Weightwatchers on mielestäni asteen positiivisempi, ja itse olisin ehkäpä kääntänyt sen vaikkapa Painontarkkailijoiksi. Toki painon tarkkailulla tarkoitettaneen Suomessa painon tarkkailua niin, ettei se pääsisi nousemaan. Painonvartijoissahan painoa yritetään aktiivisesti  pudottaa. Mutta se mielikuvistani tällä erää, lähtee taas asia lapasesta.

Aloitin Painonvartijoissa ystäväni kanssa niin, että meitä aloitti kaikkineen kolme samalta työpaikalta yhtäaikaa. Se oli helppo tapa aloittaa ja sikäli oli mukavaa, ettei tarvinnut työpaikalla arastella pisteiden merkkailua. Kävimme ystäväni kanssa painareissa puoli vuotta, kunnes yhtenä kertana vain sanottiin, että valitettavasti tämä ryhmä loppuu nyt tähän. Uskoin pärjääväni itsekseni jotenkin, mutta mietin myös toisen paikkakunnan ryhmään siirtymistä. Ystäväni lopetti pisteiden laskun (oli oikeastaan lopettanut jo aiemmin) ja minä jatkoin vielä tovin, mutta yksin se sitten vain jäi.

Painonvartijoiden pisteissä oli se hyvä puoli, että tulkinnan varaa ei juuri jäänyt. Ostajan oppaasta saattoi suoraan tarkistaa tuotteen pisteet ja laskimella sai tsekattua nekin, joita ei oppaasta löytynyt. Nettipäivyrit ja kaloreiden laskeminen ei muuten ole mun juttu, mutta jostain syystä pisteitä oli helppo laskea. Viikottainen (maksullinen) vaaka oli hyvä asia, sillä olen sellainen ihminen, joka tarvitsee "isonveljen" valvomaan. Tukea ryhmästä en niinkään koe saaneeni. Tietenkin ne tsemppipuheet kolahtivat ja joskus kannustivatkin, mutta suurin tuki oli ystäväni. Muihin ryhmäläisiin en tutustunut. Myös osa Painonvartijoiden omista, ryhmistä ostettavista tuotteista oli hyviä.

Negatiivista oli se, että söin kyllästymiseen asti samoja ruokia, niitä joissa oli vähän pisteitä. Elovenan hetki-puuro, sokeroimaton mehukeitto ja Valion ProFeel jogurtti ovat vieläkin sellaisia, joita en pysty syömään. En siis oppinut mitään kohtuullisista annoksista enkä tasaisesta ruokailurytmistä. En todellakaan oppinut syömään kohtuudella kaikkea, vaan söin paljon sitä, missä oli vähän pisteitä. 

4 kommenttia:

  1. Noniin :) Niin minä löysin tieni tänne:) Kivalta näyttää blogi :)

    Oikein paljon tsemppiä tulevaan! Eiköhän sitä päästä kesään paljon kevyempänä, kun vaan sitkeästi jaksetaan! Ja tyyli on vapaa.

    VastaaPoista
  2. Kiva Silmu että tulit! Ja tervetuloa myös nannalle :) Minustakin blogin ulkoasu on vallan hurmaava, tässä on vain jotain todella nättiä.

    Kiitos, tsemppiä varmasti tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Jännittää huominen aivan hulluna, mutta eiköhän siitä selviä hengissä. Kirjoittelen sitten, miten siellä meni.

    VastaaPoista
  3. Heippa, mäkin tulin tsekkaamaan uutta blogia :) ja liityn lukijaksi, jos sopii...

    VastaaPoista
  4. Tervetuloa vain! Mukavaa, jos näitä höpinöitä joku lueskelee.

    VastaaPoista