Ei yhtään lapsellista!

Otsikoiden keksiminen on aina hankalaa ja nyt voin kyllä ylpeänä onnitella itseäni. Otsikkohan on oikea ironian riemuvoitto.

Olen siis lapseton, oman tahtoni vastaisesti. Mieheni kanssa annoimme lapselle luvan tulla vähän reilu kaksi vuotta sitten, mutta haikaraa ei ole kuulunut. Kuukautiskierto on minulla ollut aina aivan mitä sattuu, riippumatta siitä paljonko painoa on ollut. Kierto oli siis yhtä sekaisin painaessani 80kg kuin nyt. Kiertoa on tasoitettu vuosien varrella e-pillereillä ja keltarauhashormonikuurein. Olen aina sisimmässäni pelännyt lapsettomuutta kuukautiskierron hankaluuksista johtuen ja tässä sitä ollaan.

Viime kesänä lasta yritettiin alulle hormonihoidoin kahden kierron ajan. Kun tulosta ei tullut, gynekologini halusi lisätä settiin vielä pistokset. Sivuvaikutukset hormoneista olivat varsinkin mielialatasolla melkoiset, aivan kuin lapsettomuus itsessään ei mielenterveyttä koettelisi. Meitä ei siis tässä vaiheessa oltu tutkittu millään lailla, mutta oletuksena on hankaluuksien johtuvan minusta ja siitä, etten ovuloi.

En halunnut alkaa pistää vielä yhtä hormonia ennen kuin meitä olisi tutkittu. En halunnut olla koekaniinina, että "tepsisiköhän tämä" kun ei edes varmaa tietoa ollut siitä, mitä oltiin hoitamassa. Gyne kirjoitti miehelle lähetteen treffeille purkin kanssa, mutta lähetettä julkiselle puolelle hän ei meille suostunut kirjoittamaan. Syynä se, että kaikkea ei ole kokeiltu, mitä avopuolella voidaan kokeilla. Minä halusin kuitenkin tutkimuksiin, jotta sitten tiedettäisiin, missä vika on ja sitä mukaa tapa, miten sitä hoidetaan. Oman tuloksensa kertoisi sekin, jos mitään fysiologista vikaa ei ole.

Hakeuduimme minun tahdostani lokakuussa yksityiselle klinikalle. Sieltä vastaus oli, että he eivät voi hoitaa meitä, sillä minä olen liian lihava. Hoitoonpäästäksemme minun pitäisi pystyä pudottamaan painoni ainakin 95 kiloon. Koitin selittää, minkä järkytykseltäni kykenin, että minulle on aivan sama, pääsenkö lapsettomuushoitoihin nyt, jos niitä sattuisin tarvitsemaan. Haluaisin vain ne tutkimukset. Niitä ei kuitenkaan herunut.

Klinikan lääkäri kirjoitti minulle lähetteen sairaalan painopoliklinikalle, jonne sain ajan välipäiville. 10.1 kävin ravitsemusterapeutilla ja nyt pääsinkin peruutuspaikalla ryhmään. Tähän ryhmään on nyt ladattu suunnattomasti toivoa. Jos vika onkin siinä, että olen liian lihava... Ryhmän myötä laihdun ja toivottavasti myös raskaudun. Mikäli raskaus ei ala, toivon pääseväni julkiselle puolella tutkimuksiin ryhmän kautta tai muuten. Niin tai näin, jotenkin tämän asian on kesän tullen pakko edetä.